Suomessa on noin 200 000 raskaan työn raatajaa, eli hyvin fyysistä työtä tekevää ihmistä. Esimerkiksi rakennusmiehillä on tällainen fyysisesti raskas työ. Raskas työ vaatii raskaat huvit, sanotaan.
Raskasta työpäivää tai työviikkoa ei kuitenkaan kannattaisi nollata alkoholin avulla. Alkoholi saattaa vaikeuttaa palautumista, sillä se muun muassa heikentää unen laatua. Uni on tärkeä keino palautumiseen fyysisesti tai henkisesti vaativasta työstä. On kuitenkin huomattu, että varsinkin liiallinen työnteko johtaa helposti alkoholin liikakäyttöön. Yli 48 tuntia viikossa töitä tekevät käyttävät muita enemmän alkoholia. Jatkuvasti ylitöitä tekevien ihmisten alkoholin riskikäyttö on noin 12–13 prosenttia todennäköisempää kuin 35–40-tuntista työviikkoa tekevillä. Alkoholi ja sauna ovat ne suomalaisten tunnetuimmat rentoutumiskeinot tänäkin päivänä, vaikka vain toista niistä voidaan suositella käytettäväksi.
Voiko olla iloa ilman viinaa? Jos alkoholi on poissa laskuista, mitä muuta rakennusmies tai muu raskasta työtä tekevä voisi keksiä vapaa-ajalleen?
1. Liikunta
Moni raskasta työtä tekevä saattaa ajatella, että raskaan työpäivän jälkeen ei enää tarvitse muuta liikuntaa. Tämä on nykytietämyksen valossa puppua. Ruumiillista työtä tekevien on erittäin tärkeää harrastaa myös vapaa-ajan liikuntaa, sillä se ehkäisee työstä syntyviä haittoja. Vapaa-ajalla harrastettu liikunta varmistaa toimintakyvyn säilymisen pitkälle vanhuuteen asti. Terve vanhus voi viettää itsenäistä ja virkeää elämää, ja pohja hyvälle vanhuudelle luodaan jo työiässä.
Vapaa-ajan liikunta poikkeaa yleensä työpäivän aikaisesta liikkumisesta. Raskaan, esimerkiksi nostelua vaativan työn vastapainoksi voi harrastaa vaikka joogaa, vesijuoksua, lenkkeilyä, höntsäjalkapalloa tai lavatansseja.
2. Lepo
8 tunnin raskas työpäivä, tunnin lenkki ja kotityöt päälle – johan siinä alkaa nukuttaa. 7–9 tunnin yöunet tukevat ihmisen hyvinvointia monin eri tavoin. Rauhoittumisen voi aloittaa jo noin tuntia ennen nukkumaanmenoa, esimerkiksi lukemalla hyvää kirjaa. Älylaitteet kannattaa laittaa pois, sillä niiden sininen valo saattaa vaikuttaa unen päästä kiinni saamista. Iltasauna tai ulkoporealtaaseen pulahtaminen saattavat niin ikään helpottaa nukahtamista, sillä lämpö rentouttaa niin lihakset kuin mielenkin.
3. Ystävien seura
Osa meistä on ekstroverttejä, eli he saavat muista ihmisistä energiaa. Osa taas on introverttejä, joiden energiavarastoja muiden ihmisten seura verottaa. Kaikki kuitenkin haluavat olla edes jonkinlaisessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Jos omia ystäviä ei ole, voi ihmissuhteita etsiä esimerkiksi aloittamalla uuden harrastuksen, tai vaikka ryhtymällä vapaaehtoiseksi vanhus- tai maahanmuuttajatoimintaan.
Ystävien kanssa voi käydä elokuvissa, telttailemassa, risteilyllä tai vaikkapa juoksulenkillä. Ehkäpä haluatte kokkailla yhdessä, tai esimerkiksi korjailla autoja?
4. Internetin rajattomat mahdollisuudet
”Äitii, ei oo mitään tekemistä…” Vielä 2000-luvun alussa lapset valittivat tekemisen puutetta pitkinä juhlapyhinä ja kesälomalla, kun kaverit olivat partioleirillä. Internetin ansiosta kaikille löytyy tänä päivänä jotain kivaa tekemistä, esimerkiksi videopelejä, chat-keskusteluja ja mielenkiintoisia blogeja. Netistä löytää askarteluohjeita, kissavideoita, potentiaalisia puolisoita ja esimerkiksi rahanansaintamahdollisuuksia.
Jos nettideittailu ei kiinnosta, voi rakennusmies etsiä vaikkapa uusia nettikasinoita 2020. Kuka tietää, vaikka pari peliä johtaisi päävoittoon? Saattaa käydä myös niin, että koko pelikassa katoaa kerralla, mutta kun ei pelaa liian suurilla summilla, voi ottaa vastaan tappiotkin.
5. Luovuus syntyy joutilaisuudesta
Tylsiä hetkiä ei kannata pelätä. Sanotaan, että luovuus syntyy joutilaisuudesta. Kiireen keskellä ei ehdi maalata tauluja tai säveltää uusia viulukappaleita, se on selvä, mutta joutilaisuus saa myös mielen toimimaan kirkkaammin. Johonkin aivoja rassanneeseen ongelmaan saattaa löytyä ratkaisu vasta, kun ottaa pienen aikalisän ja laiskottelee tovin.
Laiskottelun voi hoitaa itselleen parhaalla tavalla. Pääset hyvään alkuun kellahtamalla sohvalle ja kieltämällä itseäsi tekemästä mitään. Osa ihmisistä ei rentoudu olemalla hiljaa paikallaan, vaan mielessä alkavat pyöriä tekemättömät työt, lähettämättömät sähköpostit, ostamattomat joululahjat ja siivoamattomat nurkat. Tällaisessa tilanteessa on kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäinen on opetella hiljaa olemista ja joutilaisuutta. Esimerkiksi netistä löytyvät rentoutus- ja meditaatioharjoitukset ovat tapoja opetella pysähtymistä. Pysähtymisen ja rentoutumisen taito ovat tärkeitä stressin hallinnan kannalta.
Toinen vaihtoehto on hoitaa ne stressaavimmat työt pois alta, ja ottaa vasta sitten päiväunet, kylpy tai muu laiskottelutuokio. Lojumissession jälkeen voi jatkaa ei-minkään-tärkeän tekemistä vaikka huuliharpun, ristikkolehden tai auringonlaskun seuraamisen parissa. Aina ei tarvitse suorittaa, vaan voi vain olla.
